Eristeen hinta - SPU polyuretaanieriste vs mineraalivilla

Osana minkä tahansa remontin suunnittelua, on tarpeen laatia budjetti ja laskea erilaisten materiaalivalintojen vaikutukset remontin kokonaiskustannuksiin. Tässä kirjoituksessa on tarkoituksena tarkastella eristemateriaalin valintaa ja kustannusvaikutuksia polyuretaanieristeen ja perinteisen mineraalivillan välillä.

Seinien eristäminen

Kohteessa siis eristetään vintin ulkoseinät, sivuseinien ulkoseinissä ei ennestään ole eristeitä, vain pystylaudoitus jonka päällä ulommaisena kerroksena on rappaus.  Ilmansulkuna on käytetty aikakaudelle tyypilliseen tapaan tervapaperia.

Yläpohjassa on alkuperäisenä eristeenä ollut 20-30 senttiä muhaa ja sen päälle on tämän remontin yhteydessä ajettu puhallusvillaa ~20 sentin kerros. Yläpohjan eristämiseen ei tässä jutusssa syvennytä sen kummemmin, vaikka sivu-ullakoiden osalta eristettä laitetaan myös vinolle katto-osuudelle.

Korjausrakentamisessa ja uudisrakentamisessa on aina se olennainen ero, että korjausrakentaja joutuu pakostakin tekemään kompromissejä eristepaksuuden ja tilan suhteen. Kovin paksua eristekerrosta ei voi sisäpuolelle useimmiten laittaa, koska eristeen viemä tila on pois asumistiloista. Vanhemmissa taloissa runkorakenne mahdollistaa useimmiten noin 10 -15 sentin eristekerroksen ilman lisäkoolauksia. Sivu-ullakoiden ollessa kyseessä tilaa on usein niin vähän, että lisäeristeen valinnassa materiaalin hintaa tärkeämmäksi tekijäksi muodostuu eriste kerroksen vahvuus.

Lisäksi asiassa on huomioitava myös nykyaikaisten tiiviiden eristeratkaisuiden aiheuttamat muutokset kokonaisrakenteen kosteuden läpäisyyn ja kastepisteen muodostumiseen. Nykyaikaisessa rakentamisessa standardiksi on muodostunut höyrysulun lisääminen rakenteen sisimmäksi kerrokseksi. Höyrysulku toteutetaan useimmiten muovin avulla.

Muovi höyrysulkuna ja villaeriste

Mikäli rakennuksessa on alkujaan luotettu painovoimaiseen ilmanvaihtoon ja eristeiden osalta päädytään muovin tai muun höyrysulun käyttöön, on samalla huomioitava kostean huoneilman poistaminen tehokkaasti ja hallitusti ulos ja samalla riittävän korvausilman saaminen. Yleisesti suositellaan että, samalla tulisi siirtyä koneelliseen ilmanvaihtoon, mikäli eristetään nykyaikaisilla eristeillä tai käytetään muovia höyrysulkuna. Asiasta voi keskustella esim täällä.

Eristeet hinta

Tässä selvityksessä on käytetty hintoja, jotka sain eristeille kysyessäni tarjoukset kotipaikkakunnan kahdesta yrityksestä, jotka myyvät kyseisiä tuotteita. Uskon että, muualla Suomessa tuotteille voi olla erilaisia hintoja ja tarjouskampanjoita.

Eristeiden hinnat	EUR/pakkkaus/levy	PA per levy/pakkaus	EUR/neliö	Neliöt yht.	Yht EUR
Villa 70mm	25,9	6,88	3,76	74,4	280,08 €
Vintti-Iita 70mm	34	1,56	21,79	74,4	1 621,54 €
Sauna-Satu 30mm	11,9	0,72	16,53	74,4	1 229,67 €
Thermisol 30mm	10,5	0,69	15,15	74,4	1 126,91 €
Anselmi 60mm	49	1,44	34,03	74,4	2 531,67 €
Anselmi 30mm	35	1,56	22,44	74,4	1 669,23 €
Kipsilevy	15,9	3,24	4,91	74,4	365,11 €

Yllä olevassa taulukossa on laskettu kokonaispinta-alalle eli 74,4 neliötä tulevat kustannukset kunkin selvitykseen valitun materiaalin osalta (pahoitteluni rumasta taulukosta). Kipsilevy on mukana taulukossa siksi, että SPU Anselmi levyissä on mukana kipsilevy jolloinka hintavertailussa on huomoitava myös tämä tekijä. Tarjouksia pyytäessäni sain sellaista tietoa että SPU Anselmin eri eristepaksuuksilla olevat levyt olisivat eri kokoisia, mutta ainakaan SPU:n tuotesivun mukaan näin ei ole. En tiedä asiasta lopullista totuutta.

Viimeiseen vertailuun valitsin muutamia realistisia vaihtoehtoja, yllä olevan taulukon perusteella. Alla olevassa taulukossa on kolme loppuviivalle selvinnyttä vaihtoehtoa joista valinta tehtiin. Yksinkertaistamisen vuoksi laskelmissa ei ole huomioitu esim ruuvien, naulojen, lisäkoolaukseen tarvittavan puutavaran tai PU-eristeen kanssa käytettävän saumausvaahdon kustannuksia. 

Villa 70 mm + Anselmi 60	Vintti-Iita 70 + Anselmi 30	Thermisol 60 mm + Anselmi 30 mm
2 811,75 €	3 290,77 €	3 923,04 €

SPU Eriste - hinta

SPU eristeiden hinnat ovat puhtaasti neliöhinnalla laskettuina selvästi korkeammat kuin muilla eristeillä,  mutta tilanne muuttuu kun kokonaiskustannuksissa huomioidaan SPU eristeillä saavutettavat eristepaksuudet. SPU eristeilla saavutetaan sama lämmöneristyskyky kuin lähes kaksinkertaisella paksuudella mineraalivillaa.

SPU eristeen tehokkuus lämmöneristyksessä ja oman remontoivan kohteen asettamat rajoitukset käytettävissä olevan tilan suhteen, kallistivat vaan SPU:n suuntaan verrattuna mineraalivillan käyttöön.

Thermisol eristeen heikkoutena oli saatavilla olevien levyjen suppeus, eli Thermisolin käyttö olisi edellyttänyt kahden 30 millin levyn asentamista päällekkäin jotta olisi saavutettu suurinpiirtein sama eristepaksuus kuin käyttämällä SPU Vintti-Iita 70 mm eristettä. Näin toteutettuna hinta olisi tullut liian kalliiksi.

Kaiken kaikkiaan olin yllättynyt eriteiden kalleudesta, erityisesti siinä tapauksessa että käytetään polyuretaani eristeitä. Mikäli kohteemme olisi sellainen että, voisimme käyttää esim 200 millin eristepaksuutta, olisin valinnut seiniin eristeeksi villan.

Lynx 5900 GLX - Käyttöönotto viiden vuoden seisonnan jälkeen

Vanhassa ladossamme seisoo jo viidettä vuotta käyttämättömänä ollut Lynx 5900 GLX moottorikelkka. Kevään lähestyessä alkoi mielen päällä polttelemaan ajatus kelkan herättämisestä henkiin. Pilkkireissut, verkoilla käynti ja vaikka puiden ajaminen metsästä ovat kaikki hommia, joiden parissa kelkasta on huomattavaa hyötyä.

Lynx 5900 GLX oli oman aikansa (vm-1985) huipputuote, kaksi sylinterisellä Rotax 503 moottorilla (n. 60 hv) ja pitkällä sekä leveällä telalla varustettu. Näiden ominaisuuksien ansiosta se on edelleen varsin toimiva peli, esimerkiksi puiden kuljettamiseen reellä ja ajamiseen ns. umpisessa. Kaunishan se ei ole, eikä tarjoa samanlaisia omainsuuksia kuin modernit kelkat. Käyttöarvoa sillä kuitenkin edelleen on, ja rahallinenkin arvo lienee noin tuhannen euron paikkeilla, joten miksipä emme ottaisi sitä käyttöön. Vauhtia riittää reilun satasen verran, vielä tänäkin päivänä.

Komea peli. Lynän nokka lienee pussannut puuta joskus, mutta ei se haittaa, kolo komiassa!

Moottorin kunnon arviointi ennen kokeilua

Ensi alkuun tutkin moottorin ja kelkan kunnon silmämääräisesti, varmistaakseni onko missään silminnähtäviä vikoja tai tms. jotka tulisi korjata ennen kuin nykäisee käynnistysnarusta. Mitään sellaista ei kuitenkaan ollut havaittavissa. 

Polttoaineletkut, kaasutin, vetohihna ja muut tärkeät palaset vaikuttivat olevan hyvässä kunnossa. Jarrut tosin vaikuttivat olevan toimimattomat mutta sillä ei ollut merkitystä tässä vaiheessa, kun tarkoituksena oli ensi vaiheessa vain saada moottori käymään.

Konehuone

Tiedossa oli, että kelkka oli viimeksi laitettu kesäteloille siten että, moottoriin oli ajettu kaasuttimen kautta säilytysöljy tai miksi sitä sitten kutsutaankaan. Tämän perusteella oli syytä uskoa että, männät eivät ole ruostuneet kiinni sylintereihin ja kaasutin toimii.

Ensimmäinen käynnistys kokeilu

Mooottorin ja voimansiirron silmämääräisen kunnon tarkistamisen jälkeen, imaistiin lupolla vanhat bensat tankista ja korvattiin tuoreella seosbensiinillä. Irroitimme sytystulpat ja kaadoimme 2-tahtiöljyä suoraan mäntien päälle, pienet loraukset. Varmistimme sytystulppien osalta että kipinää on saatavilla.

Ensimmäisten vetojen jälkeen varovainen toiveikkuus vaihtui pessimismiin, männät liikkuivat raskaasti ja käynnistysnarua piti repiä kaksi käsin. Mitään toivoakaan edes pienestä yrityksestä ei ollut. Tälläisen kelkan kylmäkäynnistykseen olennaisesti liittyvä primer-pumppu vaikutti hengettömältä, mutta edes bensiinin kaatamisella suoraan kaasuttimeen ei saatu aikaiseksi palotapahtumaa. 

Osa syynä tilanteeseen saattoi toki olla se, että tapahtumahetkellä oli pakkasta noin 28 astetta, millä oli oma vaikutuksensa myös remonttimiesten intoon jatkaa asian kimpussa kovin pitkään. Pikaisina johtopäätöksinä sovittiin että, seuraavaksi hankitaan uusi primeri, sytytystulpat sekä uusitaan polttoaineletkut ja suodatin. 

Korjaushommia

Uudet sytytystulpat, polttoaineletkut ja polttoainesuodatin hankittiin paikallisesta autotarvikeliikkeestä. Primer-pumppu löyti nettihaun perusteella jostain kelkkapurkaamosta, osa tosin oli kyllä uusi eikä purkuosa. Hintaa uusille osille tuli yhteensä noin 50 EUR.

Ensimmäisenä vaihdoin rikkinäisen primer pumpun tilalle uuden pumpun. Pumppua ostaessa san myyjältä sellaisen neuvon että, pumppu rikkoutuu helposti jos sitä pumppaa tyhjänä. Siksi pumppuun kannattaa jo ennen asennusta vetää bensat sisälle. Samoin kannattaisi tehdä aina kun kelkan ottaa kesäkauden jälkeen käyttöön.

Primerin vaihtamisen jälkeen aloitin bensaletkujen vaihtamisen aloittaen kampikammiosta bensapumpulle tulevasta tykytysletkusta, edeten tankkia kohti. Loppujen lopuksi päädyin vaihtamaan kaikki muut osat letkuista, paitsi polttoainesäiliön sisällä olevan osan.

Samaten vaihdoin primer-pumpun tuloletkun ja pumpusta kaasuttimelle meneväm letkun. Tämän jälkeen kokeilin pumpun toimintaa ja pystyin toteamaan pumpun toimivan ja tuovan bensiiniä tankista letkustoon ja edelleen kaasuttimelle.

Vielä tulpat vaihtoon ja Rotax voi jälleen alkaa laulamaan.

Lynx herää henkiin 

Oli siis aika kokeilla käynnistämistä enemmän tosimielellä ja sitä varten kävin ostamassa Autotarvike Välikankaalta starttisprayta. Ruiskutin starttisprayta suoraan ilmanpuhdistimeen ja pumppasin primerillä polttoainetta kaasuttimeen, kaikki valmiina starttia varten.

Pari nykäisi ja ihme kyllä, moottori pörähti käyntiin, jaksaen tosin käydä vain muutaman sekunnin. Lisää starttisprayta ilmanputsariin ja primerillä bensaa kaasuttimeen, jälleen moottori kävi muutaman sekunnin ajan. Sama toistua muutaman kerran, kunnes vihdoin sain primeriä pumppaamalla ja kaasua antamalla moottorin pysymään käynnissä. 

Tehtävä suoritettu ja tässä todiste:

Seuraavaksi täytynee sitten korjata ja huoltaa kelkan voimansiirtoa, alustaa ja jarrut. Mutta siitä lisää myöhemmin.